sunnuntai 12. lokakuuta 2014

6 päivää ensi-iltaan



No moi. Nella tässä. Pakko kai kirjottaa tänne, kun toi Tarja hengittää mun niskaan. Tää kuulemma auttaa mua avaamaan mun ongelmia ja keskittymään olennaiseen. ”Ilon kautta” tai jotain.
No niin. Siis. Mun elämänkatsomus. Hmm… Mitähän siitä sanois?  Kai se on niin, että mä näen jostain syystä enemmän ongelmia kuin mahdollisuuksia. Ehkä mä yliajattelen kaiken ja mietin liikaa sitä, mikä kaikki vois mennä pieleen. Mä oon lukion viimesellä ja mun pitäis nyt päättää, mitä mä haluan alkaa tekemään, mutten mä osaa päättää.

Mä kuuntelin jotain self help –diibadaabaa, mitä löysin Tarjalta kun olin käymässä ja siinä sanottiin, että jos ei tiedä, mitä haluaa, niin pitää miettiä, mitä haluais tehdä, jos raha ei olis ongelma. Mä haluaisin kirjottaa. Tai ehkä opiskella ihan huippukoodariksi. Tai keksiä jonkun uuden puhelinsovelluksen, joka on yhtä koukuttava ku tamagotchi. Ihan tosissaan. Mä en saa mitään ikinä aikaseks, jos en pääse irti siitä…

Ongelma ei siis oo se, etten mä tietäis, mitä mä haluan, vaan se, että mä haluan niin paljon eri asioita, etten voi saada kaikkee. Jos päätän alkaa tehdä jotain, mä joudun luopumaan jostain toisesta. Ja mitä jos just se, mistä mä luovun olikin mun kohtalo? Kukaan ei tajuu tätä, koska niillä ei oo mitään vaihtoehtoja.

Jotenkin tuntuu että Marjis ja Tarja on molemmat vähän niinku antanu periksi. Ne ei tee enää mitään kiinnostavaa. Niitten elämät pyörii niitten pienten piirien ympärillä, jotka ne on valinnu, eikä ne osaa enää tehdä muuta. Marjiskin sais paljon paremman miehen ku toi Lauri. Siis hyi että, mikä limanuljaska se on. Ja sit Tarja. Se käyttäytyy ku joku kasikymppinen, jonka elämä on jo ohi. Lähtis vaikka reilaan tai jotain ja muistais, että se on vielä nuori. Tai jos ei nuori, niin ainakin se on vielä elossa.

Toisaalta, miks mä välittäisin Tarjan ja Marjiksen ongelmista? Ei nekään välitä musta. Mä kuulin, kun ne nauro mun selän takana yks päivä. Mä kuulen mun kaappiin ihan kaiken, vaikken aina haluiskaan. Musta tuntuu, että jossain vaiheessa mä kyllä tulen ulos täältä ja puhun suuni puhtaaksi! 
Mut nyt pitää mennä. Joku tuli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti