Mä näin yhtenä yönä painajaisia, mut heitettii väkisin johonkin teatteri pääsykoe tilaisuuteen, se vaan ei ollu mikää normi pääsykoe..mua pällisteli yleisö ja muut näyttelijät ja sanottii vaan kuuluisat " anna mennä näytä mitä osaat" siellä mä änkytin enkä ollu tietoinenkaan repliikeistä..eläydyin kyllä täysillä..mutta se oli ihan jäätävää kun yleisö tuijotti mua sillee "miksi toi ei osaa puhua mitään" ilmeellä:) ne muut sitten päpätti munkin repliikit menemään ja lopuksi sanoivat : "juu et sä oikee sopeudu tai kuulu tähä ryhmään" Sitte mä heräsin..
Mutta onneksi se oli unta. Se piti mainita vielä, että tässä kun ollu itellä vähä apea mieli tossa joku hetki sitten, ja jotenkin kun sain itseni reeneihin ja siellä tehtii lämppää ja alettii tekee tunne harjoituksia, mä en voi sanoinkuvata sitä tunnetta, sitä on edes vaikea kirjoittaa, saatiin purkaa kaikki se mitä haluttiin, tää autto myös mua ja se anto voimaa ja sain hetken käsitellä senhetkistä oloani sillon mä tajusin taas konkreettisesti, kuinka mahtavaa tää kaikki on.
Mahtavaa nähdä kuinka ihana porukka meillä on, toisilleen kuitenkin niin tuntemattomia osa meistä, mutta silti musta tuntuu kun olisin tuntenut teidät kaikki aina <3 Olette kaikki ihan mahtavia ihmisiä
Rakkaudella: Anu
 |
| Tyhjä sohva, vaan ei kauan.. |
Marja-Riitta tässä Terve! Taino, en mä nyt ihan tervekkää oo, mutta parhaani koitan, eikä mulla nyt mitää suurempaa, joku voi pitää mua jotenki äkkipikasena tai päävikasena tai mitä ikinä, mutta hei kelläpä ei jotain ongelmia tänäpäivänä löytys..mä saatan joskus vähä ottaa lämpöö..eikä se mikää ihme tässä ja tän porukan kanssa ja tän kaiken keskellä..kyllä sitä kuule keittäs kellätahansa.
Mun on pakko vähä avautua..noista muista ja suhdetta niihin..että mua ahdistaa kun joudun oikeesti miettiin...tää on oikeesti aikaa vaikeeta..tunteiden käsittely ja miettiminen ei oo mun parhaita puolia, mä osaan näyttää niitä..tai siis ainaki osittain..Mä liitän niiden kuvat toho ni jos se auttaa mua avaan vähä paremmin...
TARJA, Tarjan ja mun suhde on oikeesti ihan hyvä, tai siis mä ymmärrän sitä, tai mä pystyn kommunikoimaan sen kanssa aika hyvin, no en kyllä ihan aina, mutta meitä yhdistää sekin että kyllä sekin osaa raivota, tosin ei ihan samallatavalla kun mä, mutta on sekin on aika tempperamenttinen tapaus, mutta en mä tiedä..oltiin me joskus tosi läheisiä, eihän meillä oo sen kanssa ikäeroakaan paljon. En mä tiedä etäännyttikö mun suhde Lauriin meitä vai mikä siinä oli, ehkä se sisäsllään tuntee vääryyttä kun mulla on mies ja sillä ei ole.Jotenkin mua käy sääliksi kun sillä on vaan se sen kultakala mikä lie olikin, se tarvis miehen, jos se siitä rauhottus ja näin.. Mä salaisesti ihailen Tarjan sellasta älytöntä jaksamista tehdä kaikki, se oikeesti todellakin yrittää kaikkensa, se antaa kaikkensa. Leipoo pullaaki enskaa varten..Jotenkin mä olen niin kahden tulen välissä kun mä ymmärrän Tarjaa ja sitä MIKSI se kirjaa kaiken siihen vihkoon ja miksi se on tarkka ja MIKSI se vihaa kun joku tulee myöhässä jnejne.Jos joku niin Tarja saa tän homman toimiin, muttakun kaikki tulee ja menee kun huvittaa..Lauri myöhässä tsek..ja sit mä ymmärrän Tarjan vihan puuskan siinä tilanteessa ja sit oon siinä sillee Joo ymmärrän ja sitte Lauri selittää sen näkemystä ni voitte kuvitella et ei oo helppoo ei siinä sitte olla jonkun kanssa samaa mieltä..Mutta mä tunnä osaan olla hankala niin jotenkin mä salaisessa unelmassa haluisin olla sille isosisko ja se sais tuntee sen eniten olevani juurikin Tarjan kanssa sellasissa väleissä, että mä pystyn luottaan siihen, ja vaikka mellasta...mä olen tässä mä kuuntelen fiilis oloa, voisinhan mä tietty muutenkin, mutta mä meinaan että..kun mä en oikeen osaa käsitellä tai hallita tunteita, mun on hirvee vaikee mennä mitää halaan ja yrittään oleen ymmärtäväinen kun sitten jos se sanoo jonkun mitä en ymmärrä niin mä ...saan raivarit..
 |
| Tarja |
********************************************************************************
NELLA, joo...mä siis tulisin varmaa paremmin juttuun kun olisin ite 10v nuorempi,no joo oon mäki nuori ollu joskus, mutta oikeesti rajansa kaikella, Mutta kysytää näin et kuka ei ottas tuorretta sämpylää ja kahvia vastaan jos mä niitä kiikuttasin eteenne? No niinpä kukatahansa, mutta ei kelpaa Nellalle ei sitte ollenkaa, ni en mä kyllä sitte voi enää yrittää jaksaa edes ymmärtää, ja mikä mä oon enää leikkii jotain ymmärtäjää vaikka kuinka sisko oliskin..Mä olen koittanu ymmärtää..siis OIKEESTI olen. Muuten meidän suhde niin no joo mä uskon kuitenkin että Nella avautus mulle jos se tietäs jotain mitä mä en tietäs..kyllä mä luulen et se mulle uskaltas puhua, mutta kuka nyt kaapista lähtee mitää keskustelua käymää, mä tykkään ihan keskustella asioista niin että voin luoda katseen sen toisen silmiin. Mä en jaksa pelleillä aikuisen ihmisen kanssa. Mä en oikeen tiedä, mulla itelläni on varmaan joku diagnoosi, mutta jos olisin lääkäri tai joku puhu huolesi kuuntelen sinua vastaanotto ni voin kertoa että mä en edes tiedä onko maailmassa mitään diagoosia joka osuis Nellaan, Kaappimörkö?äh mistähän toikin sana tuli mieleen..aika hauska oikeestaan..
 |
| Nella |
***************************************************************************
ULLA... No meitähän ei hirveesti yhdistä mikään, tai siis meidän suhde, mun ja Ullan hyi kauhee käyttää tota suhde sanaa, ihan kun mulla ja Ullalla olisi joku suhde ei sentää..Siis no mä en tajua sitä, se johtuu ehkä siitä, että meillä on aika erilaiset arvot..Ulla polttaa ja ei siinä jos haluaa keuhkonsa pilata mutta että se tekee sitä sisällä..hyh hyh oikeesti mikä pokka..ja ihan muutenkin mitä mä tätä touhua oon kattonu, luuleeko se oikeasti olevansa joku maailman ainoa kiintopiste..Mä oon niin turhautunut, mä en edes tiedä...mä en tiedä eikö se tajua, että en mä mikää tyhmä ole, mä en tiedä mutta musta tuntuu että se on jotenki kiinnostunut tai jotain sillä on meneillään Laurin kanssa, toisaalta en mä tiedä...voisko se olla niin
No miksei Ulla rakastaa miehiä...Hah huvittava toisaalta meitähän yhdistäs tässä kohtaa Lauri...
mä oon koittanu saada sen katseesta edes sekunniksi kiinni..turhaa..
 |
| Ulla |
LAURI: No, ei kai tätä tarvi sen kummemmin avata.. En mä tiedä..Meidän suhde on aika sekava, tai en mä tiedä mikä tää kuvio on, naapuri käski meidän kuulemma muuttaa muualle, vaikka välillä mä oon ihan sitä mieltä että mä heitän sen muualle, sen kamat, tiettekö hammasharjan ja vaihtosukkia siihen rappukäytävään..Se on jotenkin etäinen tai siltä musta ainakin tuntuu..Ja kun mä koitan puhua niin se saa päähänsä alka juuri sillon pelehtiin jonku tv n parissa se tuijottaa tv:tä muka kiinnostuneena vaikka tuskin on kiinnostunu siitätosissaan,..niinpä niin.. mistä mä oikeasti tiedän mitä se pelehtii ja minkäkin kanssa kun mä en oo paikalla..Mä en edes tajua miksi me ollaan kun tuntuu välillä että meitä ei olisi. Ihan ku se pelkäisi mua jotenkin, mun ei tarvii kun vilkasta sitä vihasesti niin se on jo ihan vaikeena, Okei ehkä se on joskus saanu vähä pelätä kun mun raivari meni pitkälle ja kun mä en tarvi kun yhden asian niin päässäni jo kiehuu..mutta sen mä vaan sanon, että mulla on suunnitelmia, joo ihan totta täällä mun sekaisessa päässäni pyörii paljonkin asioita ja osa ihan kuule just sellasia että kukaan ei usko että ... siis ja sen mä sanon että koittaa se päivä kun mä TOTEUTAN ne jutut mitä päässäni pyöritän. Ai miksi? Miksi en? Kato jos mä vaan yksinkertasesti häivyn..
En mä sitä rakasta, mä tarvitsen. sepä se, se siinä hankalaa onkin...mä tarvitsen..nonii nyt alkaa tulla taas tää olotla..kun alan hermoilla kun mun pää ei suostu tekeen yhteistyötä mun kanssa jolloin pystysin vaan päättään että en edes tarvitsisi (otan käteen stressipallon ja puristan sitä niin lujaa että se melkein hajoaa mun käsiini) joten tää kirjottaminen on vähän hankalaa..
 | |||
| Lauri |
T: Marja-Riitta
******************************************************************************
